Arttu Kuivala, projektikoordinaattori Turvallinen Oulu -hankkeessa

 

Varhaiskasvatuksen asiantuntijuudelle on tilausta monenlaisissa tehtävissä ja varhaiskasvatuksen opinnoista saa monipuolista osaamista. Tätä korostaa myös Arttu Kuivala, joka työskentelee projektikoordinaattorina Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden alaisuudessa toimivassa Turvallinen Oulu -hankkeessa, missä hänen tehtävänään on erityisesti lasten ja nuorten turvataitokasvatuksen edistäminen.

Mahdollisuuksia on paljon ja varhaiskasvatuksen opinnoista on hyötyä muuallekin kuin päiväkotiin. On hyvä muistaa, että yliopiston varhaiskasvatuksen koulutuksesta valmistuu kasvatustieteen maisteriksi, joka on erikoistunut varhaiskasvatukseen, ja koulutuksesta saa asiantuntiuuttaa moneen asiaan.

 

 

 

 

Koulutukseltaan Kuivala on kasvatustieteen maisteri ja hänellä on sekä varhaiskasvatuksen opettajan että luokanopettajan pätevyydet. Varhaiskasvatusalan opinnot eivät olleet Kuivalalle kuitenkaan itsestäänselvyys. Lukion ja armeijan jälkeen hän suoritti työttömyyden välttämiseksi taksinkuljettajan pätevyyden, minkä jälkeen suunnitelmissa oli luokanopettajan opinnot.

Kuivala päätyi lopulta opiskelemaan kakkosvaihtoehtoaan varhaiskasvatusta, eivätkä uranäkymät olleet opintojen alussa vielä ihan selvät. Opintojen kuluessa hän opiskeli sivuaineinaan liikuntakasvatusta ja terveystietoa sekä luokanopettajan monialaiset opinnot. Opintojen loppuvaiheessa Kuivalasta alkoi tuntua siltä, etteivät luokanopettajan työt ja koulumaailma ole sittenkään suoraan sitä, mitä hän haluaa.

Tutkin mitä muita työmahdollisuuksia kasvatustieteen maistereille on tarjolla ja oivalsin, että kasvatustieteen maisterina voi tehdä periaatteessa vaikka mitä, pitää vain löytää omat vahvuudet ja päästä käyttämään niitä.

Opintojen alussa Kuivalalla oli käsitys, että jos suorittaa varhaiskasvatuksen maisteritutkinnon, niin voi toimia vain päiväkodin johtajana, vaikka todellisuudessa koulutus lisää mahdollisuuksia paljon muuallekin. ”Yliopisto tarjoaa myös paljon vapaavalintaisia opintoja ja avoimen yliopiston kautta voi käydä oman mielenkiinnon mukaan isojakin opintokokonaisuuksia, jotka tukevat varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta.”

Yliopisto-opintojen ohella ja kesäisin Kuivala teki erilaisia töitä, jotka ovat myös osaltaan vaikuttaneet siihen, missä hän on nyt. Kesäyrittäjäprojektissa mentorina ja yrityskylässä vastuuohjaajana toimiminen vahvistivat ajatuksia siihen suuntaan, että Kuivala haluaisi tehdä kasvatusalaan liittyvää työtä, mutta ei suoraan päiväkoti- tai koulumaailmassa. ”Minulla on myös pitkä tausta järjestötoiminnasta urheiluseurassa, jossa olen päässyt tekemään projektiluontoista kehittämistyötä.”

Projektityössä parasta on monipuolisuus

Kuivalan nykyinen työ on koordinointia projektin tavoitteiden saavuttamiseksi, mihin kuuluu mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaisten kouluttamista. Muina projektikoordinaattorin työtehtävinä Kuivala luettelee yleiseen projektinhallintaan, viestintään, verkostoitumiseen, kehittämiseen ja suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Työn parhaimpina puolina Kuivala pitääkin monipuolisuutta. Tärkeää ja motivoivaa on myös työn tuloksen näkeminen. Kuivala kokee yhdeksi vahvuudekseen sen, että osaa nähdä tavoitteisiin pohjautuvan ison kuvan ja rakentaa palaset niiden saavuttamiseksi. Projektityössä saa tuoda omia vahvuuksia hyvin esille.

Turvallinen Oulu -hankkeen päätavoitteena on alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäisy. Kuivalan mielestä on hienoa työskennellä tärkeän aiheen parissa ja pystyä vaikuttamaan lasten ja nuorten elämään ja turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. ”Näen motivoivana sen, että meillä on tässä hankkeessa mahdollisuus saada aikaan jotain merkittävää Oulun esi- ja perusopetuksessa, kun saamme tehdä linjauksia turvataitokasvatuksen toteuttamisesta Oulun omiin esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Voimme vaikuttaa monesta suunnasta; ammattilaisten osaamiseen, lasten ja nuorten kasvuun, ja jos pystymme vanhemmillekin antamaan jotain uutta koskien turvataitokasvatusta, niin se on tärkeää.”

Jos olisin töissä varhaiskasvatuksessa, niin samalla tavalla vaikuttaisin lasten elämään ja heidän kehitykseen ja kasvuun, mutta nyt teen sitä vähän eri vinkkelistä.

Nykyisen projektin päätyttyä Kuivala näkee itsensä vastaavissa kehittämistehtävissä esimerkiksi jossakin hankkeessa, yhdistyksessä, järjestössä, yrityksessä, tai kaupungilla opetukseen ja kasvatukseen liittyvissä tehtävissä. Hän kannustaa muitakin hakeutumaan opiskelemaan kasvatustieteen maisteriksi.

Kannattaa tutkia eri vaihtoehtoja, että mitä mahdollisuuksia on ja mitä kaikkea kasvatustieteen maisterit tekevät. Opinnoista saadusta osaamisesta on moneksi!
Lisätietoja varhaiskasvatusalan kouluttautumismahdollisuuksista opinnot -sivulta »