Varhaiskasvatus tarkoittaa lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

(Varhaiskasvatuslaki 540/2018)

Varhaiskasvatusalalla työskentelee eri ammattinimikkeillä varhaiskasvatuksen ammattilaisia, joilla on erilaisia koulutustaustoja.

Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) säädetään kelpoisuusehdoista seuraaviin tehtävänimikkeisiin:

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnonosilla.

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon tulee sisältää tai sitä tulee täydentää:

-varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista TAI

-kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tulee sisältää tai sitä tulee täydentää:

-lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon,

-varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan TAI

-kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla. Vammaistyön osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat suorittaneelle on kuitenkin riittävää suorittaa vain lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnon osa. (19.12.2018/1177)

Muu vastaava soveltuva tutkinto on lastenhoitajan tutkinto, päivähoitajan tutkinto, viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, lapsi- ja perhetyön perustutkinto sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, joka on suoritettu ennen 1.8.2018 voimaan tulleiden opintojen perusteiden mukaisesti lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmassa. (19.12.2018/1177)

Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon tai vastaavan osaamisen tuottavan kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen varhaiskasvatuslain 28 §:ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään suoritettuaan kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan osaamista tuottavan tutkinnon osan.

Varhaiskasvatuksen sosionomi
Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tai sosionomin tutkinto, jota on täydennetty mainituilla opinnoilla.
Varhaiskasvatuksen opettaja
Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tai jota on täydennetty mainituilla opinnoilla.
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin on:

1) kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, jonka lisäksi on suoritettu erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella;

tai

2) kasvatustieteen maisteri pääaineena erityispedagogiikka (varhaiserityisopettajan koulutus).

Päiväkodin johtaja (1.1.2030 lähtien)
Kelpoisuusvaatimuksena päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on kelpoisuus 26 tai 27 §:ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito.
Perhepäivähoitaja
Kelpoisuusvaatimuksena perhepäivähoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus.

 

Valtioneuvoston asetuksessa (327/2000, muutosasetus 865/2005, 7 §) säädetään kelpoisuusehdoista esiopetuksen opettajan tehtäviin:

Esiopetusta antava opettaja
Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta.

Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut:

1) soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; taikka

2) varhaiskasvatuksen opettajan (lastentarhanopettajan) tutkinnon.

 

Päiväkodeissa työskentelee myös avustajia, joilla on alan koulutus tai alaan liittyvää koulutusta.

Lisäksi kolmas sektori työllistää varhaiskasvatuksen ammattilaisia; esimerkiksi kulttuurilaitoksissa ja järjestötoiminnassa työskentelee varhaiskasvatuksen asiantuntijoita.

Seurakunnissa työskentelee kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajia ja lastenohjaajia, kelpoisuusehdot ovat:

Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja
Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajalta vaaditaan vähintään 210 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK). Tutkinnon tulee sisältää varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin kelpoistavat vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ja vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon varhaiskasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti:

– Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä;

– Kirkon kasvatuksen ja erityisesti kirkon varhaiskasvatuksen alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä;

– Kirkon varhaiskasvatuksen alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä;

– Kirkon varhaiskasvatuksen alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä.

Lisätiedot

Tehtävään voi saada kelpoisuuden myös aimepaa sosionomi (AMK) tutkintoa täydentämällä. (Lisätiedot)

Kirkon lastenohjaaja
Kirkon lastenohjaajan tehtävään valmistutaan suorittamalla kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalalla (180 osaamispistettä), joka sisältää ne tutkinnon osat, jotka tuottavat kirkon lastenohjaajan työssä tarvittavan erityisosaamisen.

Tehtävään voi kelpoistua myös tiettyjä tutkintoja täydentämällä. (Lisätiedot)

Varhaiskasvatuslain tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja yhtenäistää sekä selkiyttää varhaiskasvatuksessa käytettäviä tehtävänimikkeitä.

Merkittävimmät lakiuudistukset liittyvät varhaiskasvatuksen henkilöstöön:

  • Varhaiskasvatuksen opettaja

    Varhaiskasvatuksen opettaja -nimike korvaa aikaisemmin käytössä olleen lastentarhanopettaja -nimikkeen. Aiemmin lastentarhanopettajaksi oli mahdollista opiskella eri tavoin: ammattikorkeakouluissa, sekä vuoteen 1995 asti lastentarhanopettajaopistoissa ja tämän jälkeen yliopistoissa. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajaksi voi opiskella vain yliopistossa suorittamalla kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot tai jota on täydennetty kyseisillä opinnoilla.

  • Varhaiskasvatuksen sosionomi

    Varhaiskasvatuksen sosionomi on kokonaan uusi tehtävänimike. Tehtävään voi opiskella suorittamalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulu- tutkinnon, johon sisältyvät tai jota on täydennetty varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneilla (60 op) opinnoilla.

  • Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja

    Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja -nimike korvaa aiemmin käytössä olleet lastenhoitaja ja päivähoitaja -nimikkeet.

    Uuden varhaiskasvatuslain myötä päiväkodeissa työskentelee siis varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Lain tultua voimaan vuonna 2018 opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyivät.

  • Päiväkodin henkilöstörakenne

    1.1.2030 alkaen päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskas- vatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.
    (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 37§, 74§)
    Uudistuksella on mahdollistettu kelpoisuuksien saaminen myös tutkintoja täydentämällä.

Työ varhaiskasvatuksen alalla sisältää kohtaamista lasten kanssa, minkä vuoksi kaikilta varhaiskasvatuksen alalla työskenteleviltä henkilöiltä vaaditaan esittämään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) 3 §:n mukainen rikosrekisteriote.

 

Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on eri ammattiryhmien tekemä tiivis yhteistyö. Varhaiskasvatuksen ammattilaisen työtä ohjaavat:

 

Lapsen oikeudet

 

Varhaiskasvatuslaki

 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

 

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet