(Varhaiskasvatuslaki 540/2018)
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon tulee sisältää tai sitä tulee täydentää:
-varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamista TAI
-kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tulee sisältää tai sitä tulee täydentää:
-lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon,
-varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan TAI
-kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla. Vammaistyön osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat suorittaneelle on kuitenkin riittävää suorittaa vain lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnon osa. (19.12.2018/1177)
Muu vastaava soveltuva tutkinto on lastenhoitajan tutkinto, päivähoitajan tutkinto, viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, lapsi- ja perhetyön perustutkinto sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, joka on suoritettu ennen 1.8.2018 voimaan tulleiden opintojen perusteiden mukaisesti lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmassa. (19.12.2018/1177)
Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon tai vastaavan osaamisen tuottavan kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen varhaiskasvatuslain 28 §:ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään suoritettuaan kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan osaamista tuottavan tutkinnon osan.
1) kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, jonka lisäksi on suoritettu erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella;
tai
2) kasvatustieteen maisteri pääaineena erityispedagogiikka (varhaiserityisopettajan koulutus).
Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut:
1) soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; taikka
2) varhaiskasvatuksen opettajan (lastentarhanopettajan) tutkinnon.
– Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä;
– Kirkon kasvatuksen ja erityisesti kirkon varhaiskasvatuksen alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä;
– Kirkon varhaiskasvatuksen alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä;
– Kirkon varhaiskasvatuksen alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä.
Tehtävään voi saada kelpoisuuden myös aimepaa sosionomi (AMK) tutkintoa täydentämällä. (Lisätiedot)
Tehtävään voi kelpoistua myös tiettyjä tutkintoja täydentämällä. (Lisätiedot)
Varhaiskasvatuksen opettaja -nimike korvaa aikaisemmin käytössä olleen lastentarhanopettaja -nimikkeen. Aiemmin lastentarhanopettajaksi oli mahdollista opiskella eri tavoin: ammattikorkeakouluissa, sekä vuoteen 1995 asti lastentarhanopettajaopistoissa ja tämän jälkeen yliopistoissa. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajaksi voi opiskella vain yliopistossa suorittamalla kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot tai jota on täydennetty kyseisillä opinnoilla.
Varhaiskasvatuksen sosionomi on kokonaan uusi tehtävänimike. Tehtävään voi opiskella suorittamalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulu- tutkinnon, johon sisältyvät tai jota on täydennetty varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneilla (60 op) opinnoilla.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja -nimike korvaa aiemmin käytössä olleet lastenhoitaja ja päivähoitaja -nimikkeet.
Uuden varhaiskasvatuslain myötä päiväkodeissa työskentelee siis varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Lain tultua voimaan vuonna 2018 opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyivät.
1.1.2030 alkaen päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskas- vatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.
(Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 37§, 74§)
Uudistuksella on mahdollistettu kelpoisuuksien saaminen myös tutkintoja täydentämällä.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet